Varmuuden vuoksi

Olin tiistaina tankkaamassa lähellä hyväntekeväisyyskirppistä ja keksin mennä samalla reissulla sinne. Koska kirppiksen piha viettää loivasti alaspäin, päätin laittaa auton käsijarrun oikein tiukkaan, koska se on hiukan löysä (autolla kannattaa aina välillä ajaa pieniä matkoja käsijarru päällä, ei se mitään haittaa).
Kävin kirppiksellä, löysin kivoja kirjoja, vaikka en saa ostaa kirjoja ja juttelin yhden miehen kanssa, joka osoittautui maanrakennuspuolen opettajaksi AKK:sta. Maksoin kirjat ja juttelin kassatädin kanssa, vaikka en oikeastaan edes tykkää hänestä.
Tyytyväisenä olin lähdössä kirpparilta pois, kun tajusin, että auto lähtee kyllä käyntiin, mutta käsijarru on jumissa. Hampaat irvessä yritin repiä sitä auki ja sormiin alkoi sattua. Ei hievahtanut ei. Tajusin myös, että olin parkkeerannut kirppiksen isojen näyteikkunoiden eteen, joten sisältä voidaan tarkkailla raivopäistä riehuntaani hyvinkin kiinnostuneena. Päätin luovuttaa ja soittaa miespuolisen henkilön apuun.

Miespuolinen henkilö tuli ja potki renkaita ja totesi: "Jumissa on."
Selitin uudestaan, mitä tapahtui ja miespuolinen henkilö sanoi: "Jaa no sitten...", istui etupenkille ja nykäisi käsijarrun auki. Ei ollut jumissa ei, liian pitkälle vaan sain sen revittyä.

Toimin tietysti juuri niin kuin tuossa tilanteessa kuuluikin eli sanoin: "Oi kun sä olet vahva."

Emmanuèle Bernheim: Hänen vaimonsa eli toinen nainen
Henning Mankell: Hymyilevä mies   (Wallander -sarjaa)
Patrick McCabe: Pikku teurastaja

Reunassa vaatemainoksesta askarreltu kirjekuori, jonka sisällä on neljäs kirjaostos, mutta se on menossa kaverille lahjaksi. 4 kirjaa yhteensä 5 e.
Kuoressa on lisäksi toinen kirja, lahja kaverille Loimaalta. Se olikin hukassa jo muutaman päivän.
Hukkaa lahjat ja rikkoo autot, taitava.