Meillä osataan

Ihmettelen niitä ihmisiä, jotka eivät ennakoi joulun tuloa mitenkään.
Siis niitä, jotka tunkee jouluostoksille viime metreillä ja on sitä mieltä, että kaikki löytyi mitä pitikin.
Viime vuonna ilmoitin toisen lapsen kummille pari kk ennen joulua mikä olisi lahjatoiveena ja koska hän kuuluu näihin viime-hetkellä-kauppaan-ihmisiin, sanoin, että huomioi sitten, että tämä tulee olemaan hittituote, hae se HETI. Ilmoitin vielä senkin, mistä tuotteen saisi halvimmalla ja painotin taas, että loppuvat pian, mene.
Ei mennyt.
Viikko ennen joulua meni, meni kerran, meni toisen, eikä sitä missään sitten enää ollut.
Lopulta minä löysin ko. tuotteen paljon paljon kalliimmalla pienestä putiikista aatonaattona.
Ärsytti, että minä jouduin hakemaan lahjan kummin puolesta, kun tämä ei kauppaan viitsinyt lähteä ajoissa.

No, tänä vuonna on taas tullut oltua tekemisissä sellaisen henkilön kanssa, joka tunkee jouluostoksille viime metreillä.
Nyt, viikko ennen joulua hänen jouluostoksensa alkavat olla loppusuoralla, koska pakotin hänet kauppaan.
Minä taas olen kavereiden kanssa vaihtanutkin paketit jo, avannut en sentään vielä ole. :)

Mun filosofia on se, että lahjoja kerätään pitkin matkaa, aina kun jotain jostain henkilöstä muistuttavaa osuu eteen, se napataan mukaan. Unohtamatta alekorien, poistomyyntien ja kirppareiden hyödyntämistä. Tämä taktiikka toimii.
Tällä viikolla päätin, että tytölle pitää vielä löytää jotain ja lähdin kirpparille. Kaksi lahjaa löytyi, 50-luvulta peräisin. Kerroin tytölle tästä ja hän innostui. Kierrätyslahjat kunniaan siis!

Suurin osa joululeivonnasta meillä suoritettiin itsenäisyyspäivänä ja jouluruokien ostoslista on jo kirjoitettu. Suklaamoussea joudutaan tänä vuonna tekemään tupla-annos, mutta suklaatkin on jo ostettu, hyödynsin K-kauppojen euron päiviä.

******

Mulla on perinteisesti jouluviha ja jouluahdistus, mutta jospa tänä vuonna pääsisi hiukan helpommalla.
Suunnitelmissa on lautapelejä ja elokuvia, pulkkamäestäkin oli puhetta.

Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi olen seonnut sillä tavalla, että väkerrän kauniita paketteja henkilöille, joita en edes tunne.... ;)

******

Hajanainen postaus, hajanainen mieli. Täällä on nyt ollut melko hiljaista, yhtenä syynä se, että huomenna tulee kaksi viikkoa siitä, kun meiltä löytyi rappukäytävään rajoittuvasta seinästä kosteusvaurio. Huutakaamme hurraata! Joskus tuntuu siltä, että eikö nää vastoinkäymiset ikinä lopu. Ei näköjään.