Yllätys olikin suuri kun otin yhdessä paikassa puheeksi sen, että miksi täällä ei järjestetä sellaista, miksi tämä on vain kauppiaiden tapahtuma. Sain vastauksen, että tarkoitus oli tehdä tapahtumasta juurikin sellainen, mutta täällä ei kukaan siitä innostunut. Ei edes yhteistyötahot, puhumattakaan siitä, että oltais päästy koko kaupungin kokoista kirpparia väsäämään. Mainoksia oli kuulemma tehty ja niitä oli ollut esillä ja jopa jaettu, mutta jossain on pakko olla vikaa, kun minä en todellakaan ollut nähnyt ainuttakaan missään.
Alkoi taas ärsyttää tämän kaupungin sulkeutunut mentaliteetti.
Vaan oli tässä päivässä jotain hyvääkin. Löydettiin lastenhuoneeseen uudet tapetit pilkkahintaan. Ja juuri sitä väriä, mitä lastenhuoneessa toivottiin.
Torstaina kiersin ahdistuneena rautakauppoja ja päivittelin tapettien korkeita hintoja. Onneksi nyt sitten kuitenkin kävi hyvin.
Siinä kyllä ei käy hyvin, kun minä aloitan rempan ihan itse, mutta se on sitten toinen juttu se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti