Profilointi

Eilen keskustelin tuntemattoman ihmisen kanssa puhelimessa. Profiloin hänet keskustelun aikana äidiksi, ihmiseksi, jolla on mies ja ihmiseksi, joka asuu vanhassa puutalossa.
Kahta ensimmäistä henkilö ei voinut kieltää, taustalta kuului lapsen ääni, joka huusi: "Isä, isä, isä."
Sitä henkilö ei suostunut kertomaan, asuuko vanhassa puutalossa, mutta sen päättelin siitä, miten ovi narisi taustalla. Uudet ovet ei narise, ei ainakaan sillä tavalla.

Perjantaina istuin pienessä huoneessa kahden muun ihmisen kanssa ja yht'äkkiä sanoin, että täällä on jollain Escadan hajuvettä. Haistelin omaa paitaani, mutta se se ei ollut. Sitten toinen henkilö sanoi, että hänellä on Escadaa. Kysyin: "Kausituoksua?", ja sain myöntävän vastauksen. Alkoi oikein naurattaa se, miten voin tuon tuoksun tunnistaa. Muita hajuvesiä en kyllä tunne.

Eilen makasin sohvalla ja kuulin tänne ylimpään kerrokseen asti, miten alhaalla kolahti kellarin ovi ja tiesin, että sen on oltava Nyt-liite-mies. Odottelin hetken ja sitten postiluukku kolahtikin.
Kuulen myös sen, kun muksut tulee koulusta, koska silloin takaovella oleva metalliritilä kolahtaa tietyllä tavalla.
Hiukan yliherkkä kuulo ja hajuaisti on traumaperäistä, elämä juopon kanssa johti siihen, että hänen ollessaan reissuillaan heräsin öisin kolmannessa kerroksessa siihen, kun hissi lähti alhaalta. Nenä herkistyi haistelemaan sitä, onko tänään juotu vai ei.

Eli jos herkkäkorvaiselle ja -nenäiselle henkilölle on töitä tarjolla, ottakaa yhteyttä.

Tämä olikin johdantona sille, että koska elämässä on nyt sattunut kaikkea ei-kivaa ja elo on raskasta, bloggaaminen kärsii. En ole saanut profiloiduttua mihinkään suuntaan.
Kirppisten piti olla yksi keskeinen teema, kyllähän niillä tulee yhä käytyä, mutta löydöt jää postaamatta. Tässä kuitenkin yksi iloa aiheuttanut.

Tällä viikolla olin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yleensä nämä viina-aiheiset tarjottimet on kalliita, nyt ei ollut. Ehkä hinta oli halpa siksi, että gini on kuvottavaa.

Siis vain 1,50 e, ilmainen! Mulla on kaapissa myös kiva tupakka-aiheinen tarjotin, kaikkea sitä ihmisen pitääkin haalia.

Yksi himoittu sarja tuli myös tällä viikolla täyteen.

Yhden noista kirjoista sain pari vuotta sitten ilmaiseksi Vammalan torilta. Toinen osa löytyi Turusta parkkihallikirppikseltä vissiin eurolla tai kahdella ja kolmas osa oli pitempään haussa. Jos jossain oli, niin en muistanut mikä se on, joka puuttuu ja hintakin oli kallis. Nyt löytyi hintaan 1,40 e. Mutta en tietty muistanut, oliko se just se tarvittava, eli kävelin kotiin ja yritin pitää kirppiskirjan nimen mielessä. Se olikin sitten se puuttuva. Onneksi oli vielä seuraavana päivänä hyllyssä.

Paljon mitään muuta tässä ei olekaan tapahtunut viime aikoina. Epätoivoista huutismyyntiä ja yrityksiä pestä keittiön lattia, mutta ei voi, kun mopin pää on kadonnut. :) Tosin huomasin missä se on heti kun asetuin sohvalle katsomaan telkkaria. Tutkimustulos: television katsominen ON hyödyllistä.
Yhteiskunnan kummallisuuksista olisi paljon kerrottavaa. Jääköön toiseen ajankohtaan, menen tutkimaan keittiön lattian paskaisuusastetta.

Se on vielä mainittava, että on se kumma, että vaikka Ruisrock on vuosikymmeniä vanha festivaali, niin koskaan sen ohjelmaa ei osata tehdä kunnolla. Tän vuoden selkeästi pahin virhe on se, että Cardigans ja Children of Bodom on täysin päällekkäin. Toinen paha virhe on se, että Apulanta ja Robin menee 10 min päällekkäin. Prkl.
Ehkä Ruisrock menee sitten niin, että: "HAAA-AAA, Adalmiina skitsoo taas."  (Mä niin odotan noita käsien nykimisiä livenä :D )