Nyt mä tiedän, että ihminen jaksaa 8 päivää huonoilla unilla.
Sitten menee muisti.
Toivottavasti taas jossain vaiheessa pystyis nukkumaan, sitä odotellessa.
Hyvä puoli unettomuudessa on se, että olin n. klo 8.01. Hulluilla päivillä.
Pyöröovet oli avattu kokonaan ja liukuportaille oli pitkä jono, ehkä etuilin hiukan...
Haussa oli yksi ihanuus, johon sain rahat.
Pitkään siitä tuotteesta onkin haaveiltu.
Oikeaan kerrokseen päästyäni tilanne näytti pahalta, juuri sitä tuotetta valui tasaisena virtana vastaan onnellisten saalistajien käsissä.
Mutta sen tasaisen ihmisvirran avulla osasin paikallistaa tuotteen. Se oli osaston takimmaisessa nurkassa.
Klo 8.09. lähetin tyttärelle viestin, että täällä ollaan, tuote kädessä, 15 yli jos olisin tullut, niin loppu olis ollut.
Mutta en vielä täällä kerro, mikä se ihanuus on.
Muistin menemisestä kertokoon mm. se, että mun piti hakea Black Swan ja Sovinto dvd:t ja olin jopa oikealla osastolla ja dvd-pöytien ääressä, mutta ei vaan tullut mieleen...
Tänään on puhuttu luopumisesta ja siitä, että asioita on lupa surra.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti