Apua tarjolla

Miten selvitä tai mitä ajatella sellaisesta ihmistyypistä, joka kehittää riidan ihan mistä vaan ja millä keinolla tahansa?
Jos se tyyppi heittää sua kiukuspäissään jollain esineellä niin, että sua sattuu, niin se tyyppi selittää, että mä heitin sen sulle, jotta ottaisit kopin. No, kyllä sellaisen heiton erottaa, joka on tarkoitettu vahingoittamaan.
Selitys oli siis enemmän kuin heikko.

Jos tyyppi sanoo, että ei mun tarvi auttaa sua, koska sulla oli noita ongelmia jo ennenku me tunnettiin, niin ei sekään selitys oikein toimi, miten se olisi selitys sille, ettei tarvitse auttaa? Jos haluaa toiselle hyvää, niin varmasti auttaa, jos näkee, että on hätä.

Jos tyyppi lupaa viedä sut jonnekin ja sit hermostuu jostain ihan tyhjästä hiukan ennenku sinne "jonnekin" tarttis mennä, vastaa sun viesteihin, että tää tuli väärään numeroon, eikä sitten sovittuna aikana saavu paikalle, vaikka kyytiä tarvitaan, niin mitä pitäisi ajatella? Sitten jälkeenpäin se tyyppi ilmoittaa, että sä et varmistanu sitä kyydin tarvetta... No, kyydistä oltiin sovittu aiemmin ja sitä ei oltu peruttu. Ja miksi lähettää viestejä, jos ne kerran menee "väärään numeroon".

Jos tyyppi ei halua oppia tuntemaan sua ollenkaan ja syyttelee sua jatkuvasti asioista, joita et ole tehnyt tai edes ajatellut, niin miten siihen pitäisi suhtautua?

Entä jos haluat mennä käymään kaupassa katsomassa mitä siellä on ja sanot tuotteesta, joka on inhokkiväriäsi (ja olet sen sille toiselle myös kertonut), että saanko tämän (siis vitsinä!!!) ja kahdesta tuotteesta sanot, että näistä tykkään, mutta et sano, että ne pitää ostaa ja sitten, kun kävelette seuraavaan kauppaan, niin se toinen alkaa huutaa sulle, että kyllä minä tämän tiesin, sun tarkoitus oli vaan kinuta kaikkea. Et ollut pyytänyt mitään. Et yhtään mitään. Tyyppi huutaa sulle julkisella paikalla, että mä en sulle mitään osta ja sulla ei koskaan ole omaa rahaa mukana. Näytät kädessäsi olevaa kukkaroa, omaa kukkaroasi.
Sitten kun olet loukkantunut siitä, miten se tyyppi huusi sulle ja olet pahalla mielellä, niin se toinen alkaa huutaa sulle, että jaahas, olet taas tolla mielellä, voit vaikka häipyä nyt.
Ja loppukommentti: "Voit porata niitä seiniä ihan yksinäs vaikka sormellas."
Jep. Hyllyn kiinnittämisestä oltiin sovittu, kunnollinen pora lainattu, mutta koska halusit kävellä kaupassa, et ansaitse hyllyn kiinnitystä.

Lisäksi saat jatkuvasti kuulla ilkeitä kommentteja siitä, miten elät prinsessamaailmassa. Ihan vaan siksi, että kommentoijan järki ei riitä siihen, että ymmärtäisi, että tuolla sivupalkissa lukeva "arjen prinsessa" tarkoittaa todellakin arjen prinsessaa. Ja sellaista arkea, josta kommentoijalla ei ole mitään käsitystä. Arkea yksin kahden lapsen kanssa, alkaen niistä kakkavaipoista ja korvatulehduksista, jatkuen siihen, että kenestäkään ei ole apua, yksin saat kaikesta selvitä, sukulaisista on enemmän haittaa kuin hyötyä ja lopulta et enää jaksa ja sitten tapahtuu kuitenkin vielä niitä pahoja asioita, tarkoittaen vaikkapa hometta seinässä tai kasvainta rinnassa. Lisäksi mainittakoon, että blogialusta ja suuri osa tuolla sivupalkissa olevasta "roinasta" on Prinsessa Itkupillin tuotoksia, sekin toimi jonkinlaisena innottajana "prinsessa"-sanan käyttämiselle. Pitää nyt sitten varmaan vaihtaa sivuun luonnehdinnaksi "arjen marttyyri".

Ja yhä vaan olet yksin. En oikeastaan ole edes tajunnut, miten rankka viimeksi kulunut vuosi on ollut ja millaisia asioita oikeasti on tapahtunut. Yksi lisäarpi vartalossani on ikuisena muistona tästä vuodesta.
Lisäksi on menetetty paljon tärkeitä asioita. Silti vaan pitää jaksaa.

Ja vaikka selittäisit ko. ihmistyypille, millaisessa tilanteessa elät ja mitä tarvitset, hän kehittää aina jonkin syyn jolla välttyy auttamasta. Ja kaiken lisäksi hän syyttää sinua asioiden vääristelemisestä ja riidan haastamisesta.

Sitä en vaan vielä ole ratkaissut, että miten kiviseinään voi sormella porata.

:(