Tällä viikolla kävi jo kerran niin, että kun mieleen tuli hyvä ajatus, niin myöhemmin en sitä enää muistanutkaan kun en heti kirjoittanut ylös.
Nyt kun kauppareissulla tuli taas uusi hyvä ajatus, päätin kirjoittaa muistiin.
Jos vuorovaikutus on vahingoittavaa (mitä se sitten tarkoittaakaan), niin onko oikea vaihtoehto olla olematta vuorovaikutuksessa.
Voiko sellainenkin vuorovaikutus vahingoittaa, jota ei ole.
Kyse on klassisesta "suku on pahin" -tilanteesta.
Tekemisissä pitäisi olla, koska suku.
Tekemisissä ei kuitenkaan olla.
Paras vaihtoehto minun mielestäni ei ole se, että osapuolet eivät ole keskenään tekemisissä, koska erossa oleminenkin tekee vahinkoa.
Ikävän tunnetta ei voida myöntää, vaikka kaipaus on.
Mutta muita vaihtoehtoja ei voi miettiä, koska toinen osapuoli ei halua pitää yhteyttä toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti